Kampalan noin 40 000 kaupunkipakolaisen arki on taistelua perustoimeentulosta, asunnosta ja työpaikasta.

Koska he ovat itse vapaaehtoisesti lähteneet pakolaisasutusalueilta, he eivät saa YK:n avustusjärjestöjen elintarvikeapua tai muuta tukea.

Avuksi tulevat kansalaisjärjestöt ja pakolaisten omat yhdistykset, jotka järjestävät muun muassa koulutusta, oikeudellista neuvontaa ja terveyspalveluita. Suomen Pakolaisapu tekee yhteistyötä muun muassa kongolaispakolaisten yhdistyksen, Center Bondekon kanssa Najanankumbin kaupunginosassa.

Center Bondekon järjestämän englannin kurssin aiheena on tänään terveyden itsehoito. Kouluttaja John Kibanga on listannut taululle kymmenen yksinkertaista vihjettä, joiden avulla jokainen voi huolehtia omasta terveydestään.

Listalta löytyvät muun muassa turvavöiden käyttö, riittävästä kalsiumin saannista huolehtiminen, hampaiden harjaaminen ja aamiaisen syönti.

Tunnin lopuksi John avaa keskustelun siitä, minkälaisia terveystottumuksia kurssilaisilla on entuudestaan ja mitä he voisivat omassa elämässään vielä tehdä.

“You know, we are refugees, we have no money to buy healthy food. It’s eleven o’clock and I have not yet eaten anything", toteaa eturivissä istuva Esaie Kienge.

Toiselta puolelta käytävää tulee seuraava kommentti.

“Tottakai hampaat pitää harjata joka päivä, mutta entäs jos ei ole rahaa ostaa hammastahnaa. Mitä mieltä olet meidän perinteisestä tavastamme puhdistaa hampaat tikulla, onko se yhtä hyvä?’, kysyy Antoinette Nyandwi.

Esaie Kienge (oik.) on tullut englannin tunnille ilman aamiaista. Myös Antoinette Nyandwi (vas.) ja Mayaya Anaclet arvelevat, että pakolaisen on vaikea vaalia terveyttään. Kuvaaja: Mari Maasilta

Kurssilaiset ovat yhtä mieltä siitä, että entisessä elämässään Kongon Pohjois-Kivussa he kyllä pystyivät huolehtimaan terveydestään, mutta pakolaiselle pienetkin asiat muuttuvat haasteellisiksi.

Kouluttaja John Kibaganda on itsekin Kongon demokraattisesta tasavallasta lähtöisin oleva kirjanpitäjä, mutta hän pitää  sinnikkäästi kiinni teeseistään.

“Ei pidä syyttää kaikesta rahan puutetta. Avokadot ja maapähkinät ovat halpoja ja terveellisiä. Niistä saa jo hyvän aamiaisen, ja aamiaisen syöminen on todella tärkeää."

***

Tunnin jälkeen keskustelen hetken aikaa Esaie Kiengen, Albert Nduiten, Mayaya Anaclet’n ja Antoinette Nyandwin kanssa. Kaikki ovat aikuisikään ehtineitä kongolaisia, jotka ovat kotimaassa olleet koulutustaan vastaavassa työssä. Kampalassa heidän elämänsä on taas kerran alkutekijöissään.

Pohjois-Kivun maakunnasta kotoisin olevat Kienge ja Nduite mielivät tietokoneopintoihin, sillä lähes kaikissa työpaikoissa vaaditaan tietokonetaitoja.

“Ugandassa tietojärjestelmät ja ohjelmistot ovat englanniksi, mutta minä olen tähän saakka käyttänyt niitä ranskan kielellä. Siksi tarvitsen jonkin verran uudelleenkoulutusta", sanoo tietokone- ja elektroniikkainsinöörikoulutuksen saanut Kienge.
Antoinette Nyandwilla on koulutukseltaan sairaanhoitaja, mutta Kampalassa hän haluaisi aloittaa oman yrityksen.

“Olen ajatellut perustaa apteekin, mutta tarvitsen vielä lisää englannin opintoja, jotta voin palvella asiakkaita".
Nyandwi olisi myös valmis osallistumaan pienyrittäjäkurssille, jos Bendeko pystyy toteuttamaan nyt suunnitteilla olevan kurssin.

Mayaya Anaclet on toiminut autonkuljettajana ja tehnyt työtä rakennuksilla, mutta myös hänen työllistymistään haittaa toistaiseksi kielitaidon puute.

***

Muutaman korttelin päässä tapaan Center Bondekon avulla työllistyneen Famy Mwah’n. Viisi vuotta Kampalassa asunut Mwah ansaitsee leipänsä parturoimalla miesten hiuksia ja partoja.

“Aloitin parturin työt jo kotona Kongossa. Silloin tein töitä ihmisten kotona tai kadulla. Kampalassa olen tehnyt työtä parturiliikkeessä".

Center Bondeko maksaa tilan vuokrat ja toimii työnantajana. Hiussalonki työllistää tällä hetkellä Mwah’n lisäksi kaksi naispuolista kampaajaa, jotka värjäävät, letittävät ja kihartavat naisten hiuksia.

Yksi sekä pakolaisjärjestöjen että pakolaisten perustamien yritysten ongelmista Kampalassa ovat tiheään vaihtuvat toimitilat. Esimerkiksi hiussalonki on toiminut nykyisellä paikallaan vasta neljä kuukautta, sillä edellisistä tiloista jouduttiin muuttamaan. Seuraavaksi on edessä uusien koulutustilojen hankinta, sillä tontin omistaja haluaa purkaa nykyisen koulutustilan ja rakentaa paikalle asuntoja.

Kongolainen Famy Mwah on saanut työtä parturina kansalaisjärjestöjen tuella. Kuvaaja: Mari Maasilta

Suomen Pakolaisapu ja Ugandan kaupunkipakolaiset
Suomen Pakolaisapu tekee Kampalassa yhteistyötä seitsemän aikuiskoulutusta tarjoavan pakolaisjärjestön kanssa. Kursseilla opetetaan luku-, kirjoitus- ja laskutaitoa, englannin kieltä tai pienyritystoimintaa, jotta pakolaisten työllistyminen helpottuisi. Pakolaisapu tukee yhdistyksiä maksamalla kouluttajille pientä palkkaa ja toimittamalla opintomateriaaleja. Joitain yritysideoita on myös tuettu hankkimalla tietokoneita tai huonekaluja uuden yrityksen tarpeisiin.

Kirjoittaja on Suomen Pakolaisavun vapaaehtoistyöläisenä Ugandassa.